Hyvä päivä

Aloittelevana tenniksenharrastajana pitää olla tyytyväinen vähään ja pieniin edistysaskeliin. Silloin kun tulee takapakkia, eikä peli kulje ollenkaan, riemu on revittävä vaikka yhdestä onnistuneesta syötöstä.

Siksi tämänkaltaiset päivät ovat aivan poikkeuksellisia: kertakaikkisen hyvä päivä.

Se alkoi siitä, että klikkasin itseni tenniskentän pormestariksi Foursquaressa.

Tai itseasiassa se alkoi jo siitä, että poika päätti pitkästä aikaa lähteä mukaan kentälle. Koko perheen yhteinen harrastus on ilon aihe, varsinkin, kun teini-ikäisen pojan seura ei ole enää itsestäänselvyys. Pelasimme kolminpeliä, jokainen oli vuorollaan yksin ja sai siis juosta urakalla.

Kolmas ilonaihe oli se, että peli kulki hyvin. Se kulki hyvin meillä kaikilla, joten saimme oikeasti peliä aikaiseksi enemmän kuin pallonnoukkimista. Tämä oli jo toinen hyvä pelipäivä perätysten, mikä tekee asiasta entistä arvokkaamman. Ei voi olla sattumaa, että kaksi pelikertaa perätysten on sujunut näin hyvin (eihän?). Ehkä me oikeasti olemme oppineet jotain. Niin sen täytyy olla.

Kummelia siteeraten: kyllä tennis on hieno laji ja mulla on kotiasiat kunnossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s