Bling bling!

Kuva

Bling bling!

Tennis, Kate Spaden staili ja korut ovat intohimoni. Joten arvatkaapa, miten kävi, kun bongasin ebayssä tennisaiheiset korvikset, jotka ovat vielä kaiken kukkuraksi Katen? Pakkohan ne oli ostaa, ihan pakko.

Katella on muitakin tennisaiheisia tuotteita, mutta niistä olen vielä pitänyt näppini (näppikseni) irti.

Tennis on lomalaji(kin)

Kuva

Tennis on lomalaji(kin)

Tenniksentäyteinen lomamatka (kahdeksana päivänä tennistä 1,5 – 2 tuntia päivässä) ja tenniksentäyteinen lomaltapaluu ovat siivittäneet minun joulunpyhiäni ja vuodenvaihdettani.

Täytyy sanoa, että tennis ja lomailu passaavat yhteen erittäin hyvin! Lähes jokaisesta etelän hotellista tai sen lähettyviltä löytyy tenniskenttä. Maila mahtuu matkalaukkuun, eivätkä pari putkiloa palloja, tennarit ja tennishame- ja toppi laukussa paljon paina.

Tennis on hyvää vastapainoa hyvinsyömiselle ja kello viiden GT:lle. Lisäksi liikkuessa saa oikein luonnollisen rusketuksen.

Meidän lomamatkamme suuntautui Sharm El Sheikhiin ja hotellillamme oli tenniskenttä. Kävimme siellä joka aamupäivä, paitsi yhtenä päivänä, jolloin olimme sukeltamassa merellä koko päivän.

Ekstraluksusta oli se, että kentällämme oli kentänhoitaja, joka siis oli paikalla aina, kun kenttä oli käyttöömme varattu. Hän haki meille palloja, eli toimi pallopoikana. Lisäksi hän oli tenniksenopettaja ja antoikin meille monia vinkkejä.

Hän myös pelasi välillä välillä meidän kanssamme, joten varsinkin mies sai kaipaamaansa kunnon vastusta, sillä minusta ei sellaiseksi ole. Vielä.

Tällä hetkellä minulla on tennismekon muotoinen rusketus, joka valitettavasti kyllä haalistuu nopeasti…

Lomalukemisena oli tietenkin myös tenniskirja, Andre Agassin elämänkerta, joka imaisi kyllä mukanaan. Suosittelen etenekin kaikille tenniksestä kiinnostuneille. Kun se oli luettu, aloitin Zlatanin elämänkerran. Eli urheilulukemisto jatkuu.

Lomaltapaluu sujui ”pehmoisesti”, sillä tenniskausi jatkui Qatarin tenniskisoja seuraamalla. Oma suosikkini oli Rafael Nadal, joka onneksi voittikin koko turnauksen. Olen aina ollut melko innokas penkkiurheilija, mutta tenniksestä saa kyllä pajon enemmän irti nyt, kun harrastaa lajia vähän itsekin.

Myös arkitennis on jo alkanut. Opettajan kanssa on treffattu kertaalleen ja pelaamassa olemme käyneet muutenkin jo muutamia kertoja.

Peliämme on nyt myös videoitu ja tarkoitus on, että laitan tännekin videosisältöä, kunhan saan opettajalta klippejä.

Hyvää pelivuotta 2014 teillekin!

Hit and catch

Kuva

Hit and catch

Tennisopettaja pyysi pitämään oppimispäiväkirjaa. Sehän sopii minulle enemmän kuin hyvin. Idea toimii varmaankin myös niille, jotka eivät halua pitää sitä näin julkisesti blogin muodossa. Hän sanoi, että ihmiseltä helposti hämärtyy se, mitä onkaan tullut opittua. Pitänee paikkansa. Välillä nimittäin tuntuu, etten ole oppinut vuodessa mitään…

Viime tunnilla opettaja pyysi minua sanomaan hit joka kerran kun maila osuu palloon. Ja sanomaan catch joka kerran, kun saatan mailan vasempaan käteen. Pieni vinkki, mutta tuntui toimivan. Tiedostin entistä paremmin osumahetken. Minulla on edelleenkin välillä ajoitusongelmia lyönnin kanssa ja olen vähän myöhässä. Kun kerran tiedän, missä kohtaa mailan pitäisi olla osumahetkellä, voin nyt hit-sanaa hokemalla huomata, mitä pitää tehdä, jotta se myös on siellä.

Sama asia saaton kanssa. Simppeliä.

Opettaja korjasi myös etukumaraa asentoani. Sitäkään en ollut tajunnut aiemmin. Kaikenlaisia tapoja sitä itselleen keksii. Ja näköjään enimmäkseen huonoja.

Vierumäeltä puuttui yksi

Kuva

Vierumäeltä puuttui yksi

Aloitin tenniksen harrastamisen reilu vuosi sitten elokuussa Vierumäen tennisviikonloppukurssilla. Sen jälkeen olen pelannut HeiaHeian mukaan tennistä yli 120 kertaa, tunteina vielä enemmän. Tänä viikonloppuna haimme lisää oppeja Vierumäeltä ja arvelin jo etukäteen, että voisin päivittää tunnelmiani tänne blogiin sen jälkeen. Aikomuksenani oli kirjoittaa kurssiopeista, eikä muistokirjoitusta, mutta sellainen tästä kuitenkin taisi tulla.

Tennisharrastukseni sai viime vuonna alkunsa legendaarisen Hessun eli Heikki Sirkan opissa. Hän menehtyi monien yllätykseksi ja suruksi tämän vuoden elokuussa, noin vuosi ekasta kurssistani.

Hessu ehti opettaa Vierumäellä vuodesta 1987. Ja koska Vierumäen tenniskurssit ovat monelle karvapalloon hurahtaneelle perinne, tulivat Hessun opit ja lasautukset monille erittäin tutuksi.

Nyt kun viikonloppukurssi avattiin, oli luonnollista, että opettajakööri totesi yhden olevan poissa.

Hessun nimi mainittiin viikonlopun aikana moneen otteeseen sekä opettajien että meidän kurssilaisten suusta. Aina suurella lämmöllä.

Mukana kurssilla oli sellaisiakin, jotka olivat olleet Hessun opeissa parikymmentä kertaa. Mutta vaikka minulla itselläni kokemusta oli vain yhdestä kerrasta, voin sanoa, että mieleen jäi upea opettaja ja mahtava persoona.

Hessu jätti Vierumäelle valtavan suuret tennarit, joihin muut opettajat nyt joutuvat hyppämään. Mutta opettajakaarti on kyllä valtavan hyvää, he ovat hyviä ja kannustavia opettajia. Kurssilaiset ovat hyvissä käsissä.

Jos Hessu sytytti rakkauteni tähän lajiin, niin täytyy sanoa, että opettajakaarti pitää kyllä edelleenkin sitä poltetta yllä. Vaikka kurssin tuntimäärää on hitusen nipistetty, niin yhdeksän tunnin intensiivikurssin aikana saa kyllä omaa osaamista viilattua ihan toisella tavalla kuin pelaamalla itsekseen viikoittain 1-3 tuntia.

Jos jostain voi olla varmaa, niin siitä, että palaan Vierumäelle. Rakkaus lajiin taitaa olla juuri se muisto, minkä Hessu itsestään halusi jälkeensä jättää.

Katse palloon!

Kuva

Katse palloon!

Välineurheilu on aliarvostettu urheilun laji. Uusi tennishame motivoi, tuntuu kentällä hyvältä, on toiminnallisuuksiltaan lajiin sopiva ja näyttää kivalta.

Mutta nyt esittelen välineet, jotka oikeasti ovat tehneet omalle pelilleni todella hyvää. Nimittäin pallot.

Kesällä opettajan kentälle tuomat pallot tuntuivat niin hyvältä, että oli pakko käydä itsekin ostoksilla. Ja tunnustan: me siirryimme harjoituspalloihin.

Kuulemma etenkin miehillä on taipumus siirtyä liian nopeasti liian vaikeisiin palloihin. Eikä ylpeys kestä harkkapalloilla pelaamista.

Kaikki lyönnin perusasiat oppii kuitenkin harjoituspalloilla, ja uskallan oman kokemukseni perusteella sanoa, että ne oppii paremmin (nopeammin) kuin kovemmilla palloilla. Joten ainakin lajin aloittelijoiden kannattaa nöyrtyä ja kokeilla.

Tuota vihreätäpläistä käytetään junnutasolla kisapallonakin, joten ei se ihan vaahtomuovipallo ole. Ja omat taidot eivät vuoden harjoittelun jälkeen todellakaan ole sillä tasolla kuin juniorilla, jolle on laitettu maila käteen heti tuttipullon jälkeen.

Tuota oranssi-keltaista käytämme lämmittelypallona. Joskus, jos lyöntini on ihan hukassa, saatamme pallotella niilläkin, kunnes taas tuntuu sujuvan.

Parempi täplä pallossa kuin pallo hukassa.